Japaniin parempia taloudellisia mahdollisuuksia etsivät maahanmuuttajanaiset kohtaavat usein lisääntyneen riskin joutua ihmiskaupan ja seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi. Japanin tilanne eroaa huomattavasti muista kehittyneistä maista useiden keskeisten tekijöiden vuoksi: ulkomaalaisten naisten näkyvyys seksiteollisuudessa on erityisen voimakasta, naisille on rajoitetusti tarjolla vähän ammattitaitoa vaativia ja kilpailukykyistä palkkaa tarjoavia työpaikkoja, ja erityisesti maahanmuuttajanaisia pidetään usein alempiarvoisina Japanin miesvaltaisessa yhteiskuntarakenteessa, mikä tekee heistä alttiimpia hyväksikäytölle. (Lee, 2005).

Japanilla on pitkäaikainen ongelma ihmiskaupan, erityisesti naisten, kanssa. Tällä hetkellä maa tunnetaan naisten salakuljetuksesta useista Aasian maista, kuten Thaimaasta, Indonesiasta ja Filippiineiltä. (Noyori-Corbett & Moxley, 2017). Näitä naisia houkutellaan usein väärillä lupauksilla työstä ja paremmasta elämästä, vain löytääkseen itsensä loukkuun hyväksikäyttötilanteisiin saapuessaan Japaniin.

Lisäksi lapsipornografia on edelleen merkittävä huolenaihe Japanissa, ja tilannetta pahentaa yhteiskunnan yleisemminkin salliva asenne pornografiaa kohtaan. Vaikka lapsiporno oli erityisen vakava ongelma, Japanin hallitus alkoi toimia vuonna 2014 asettamalla syytteeseen sen tuotantoon ja levittämiseen osallistuneita. (Dean, 2008) Pornografia, mukaan lukien muut seksuaalisen hyväksikäytön muodot, on kuitenkin edelleen yleistä maassa.

Useimmat Japaniin ihmiskaupan uhrit ovat kotoisin Kaakkois-Aasiasta, Latinalaisesta Amerikasta ja Itä-Euroopasta, ja useimmat heistä ovat yli 18-vuotiaita. Jotkut naiset, sekä ulkomaalaiset että japanilaiset, aloittavat seksikaupan aluksi vapaaehtoisesti taloudellisen riippumattomuuden lupauksen motivoimana. Ajan myötä monet näistä naisista kuitenkin joutuvat loukkuun pakottaviin ja väkivaltaisiin tilanteisiin, joista on erittäin vaikea päästä pois. Rajallinen hallituksen tuki ja kattavan kansallisen ihmiskaupan torjuntastrategian puute pahentavat uhrien kohtaamia haasteita ja jättävät monet vaille tarvittavaa apua tai suojelua. (Yhdysvaltain ulkoministeriö, 2016).

Vaikuttamistoimista on tullut kriittinen osa ihmiskaupan torjuntaa Japanissa. Kansalaisjärjestöillä ja edunvalvontaryhmillä on keskeinen rooli uhrien tuen tarjoamisessa, jota he usein eivät voi saada valtiolta. Japani on saanut merkittävää kansainvälistä kritiikkiä kyvyttömyydestään puuttua ihmiskauppaan riittävästi, suurelta osin tiukan maahanmuuttopolitiikkansa ja laittoman maahanmuuton vastaisen kantansa vuoksi. Vuonna 2005 Japani otti käyttöön ihmiskaupan torjuntaa koskevan toimintasuunnitelman, joka sisälsi määräyksiä uhrien suojelusta ja määritteli ihmiskaupan ihmisoikeuskysymykseksi. Vaikka joitakin lainsäädännöllisiä uudistuksia tehtiin ja maahanmuuttolakeja päivitettiin, Japanin hallitus ei laatinut erillistä ihmiskauppaan keskittyvää politiikkaa. Vuonna 2005 toteutetuista toimista huolimatta Japanilta puuttuu edelleen selkeä ja tehokas politiikka, mikä on herättänyt merkittävää kritiikkiä organisaatioilta, kuten Yhdysvaltain ulkoministeriön ihmiskauppaa koskevalta raportilta. Vielä vuonna 2015 Japani ei ollut vieläkään ottanut käyttöön yhtenäistä ja koordinoitua lähestymistapaa ihmiskaupan ongelman ratkaisemiseksi, ja tämä on edelleen kriittinen ongelma. (Noyori-Corbett & Moxley, 2017).

Yhteenvetona voidaan todeta, että vaikka Japani on tehnyt joitakin toimia ihmiskaupan torjumiseksi, kattavan ja vahvan politiikan puute sekä hyväksikäyttöä helpottavat sosioekonomiset ja kulttuuriset tekijät estävät edelleen maan kykyä puuttua tähän ongelmaan tehokkaasti. Lisääntynyt edunvalvonta, oikeudelliset uudistukset ja yhteiskunnallisten asenteiden muutos ovat välttämättömiä uhrien tarvitseman tuen tarjoamiseksi ja tulevan ihmiskaupan ehkäisemiseksi.

Jotta Japanissa tapahtuisi todellinen muutos, tarvitaan lisää vaikuttamistyötä, lainsäädäntöuudistuksia ja yhteiskunnallisten asenteiden muutosta. Nämä muutokset ovat välttämättömiä paitsi uhrien tarvitseman tuen tarjoamiseksi myös tulevan ihmiskaupan estämiseksi.

Tämän tekstin kielioppi tarkistettiin ja korjattiin käyttämällä tekoälyyn perustuvaa kielimallia, ChatGPT:tä. Lisäksi annettiin ehdotuksia tekstin rakenteesta ja jäsentelystä selkeyden ja johdonmukaisuuden parantamiseksi.

OpenAI, 2023. ChatGPT (6. huhtikuuta 2025). Saatavilla osoitteessa: https://chat.openai.com

Google DeepMind, 2025. Gemini 2.0: Tekoälyn uudet edistysaskeleet. Saatavilla osoitteessa: https://deepmind.com/blog/gemini-2-0

Viitteet

Dean M. (2008) ”Myyty Japanissa: Ihmiskauppa seksuaalista hyväksikäyttöä varten”, Japanese Studies 28(2): 165–78. https://www-tandfonline-com.nelli.laurea.fi/doi/abs/10.1080/10371390802249065

Noyori-Corbett, C., & Moxley, DP (2017) 'Naisten seksikauppaan ja ihmiskauppaan puuttuminen Japanissa kansalaisjärjestöjen edunvalvontaverkostojen kautta'. International Social Work, 61(6). https://doi-org.nelli.laurea.fi/10.1177/0020872817695383

Lee JH (2005) 'Ihmiskauppa Itä-Aasiassa: Nykyiset trendit, tiedonkeruu ja tietopuutteet', International Migration 43(1–2): 165–201. https://khanahmadli.wordpress.com/wp-content/uploads/2018/08/11globalsurveyonhumantrrafficking.pdf#page=165

Yhdysvaltain ulkoministeriö (2016) ”Ihmiskauppaa koskeva raportti”. Saatavilla verkossa osoitteessa: http://www.state.gov/j/tip/rls/tiprpt/