Johdanto

Käsittelen tässä artikkelissa maahanmuuttajien inkluusiota digitalisaation näkökulmasta, sillä digitalisaatio on ollut yhtenä kevään teemana rikosseuraamusalan opinnoissani ja toisaalta kulttuurien integraatio maahanmuuttokysymyksineen on jatkuvasti esillä mediassa ja viime vuosina er ityisen ajankohtainen aihealue. La numérisation complète, maahanmuuton ja inkluusion näkökulma tuntui minulle hieman erilaiselta lähestymistavalta tähän ajankohtaiseen asiaan. Inkluusio käsitteenä mieltyy helposti pelkästään suomalaisessa keskustelussa opetusmaailman haasteeksi sulauttaa eri taustoista tulleita maailman parhaana pidettyyn koulumalliin ja pohjoismaiseen demokratiaan. Votre artikkelissa ensiksi esille digitalisation et inkluusion merkitystä sekä mitä haasteita erityisesti maahanmuuttajat jat kulttuureista suomalaiseen yhteiskuntaan tulleet kohtaavat yleisesti. Käsittelen muutamaa positif esimerkkiä onnistuneista inkluusioprojekteista, jotka soveltuvat digitalaaliseen yhteiskunnan kontekstiin. Artikkeli pyrkii tuomaan esille digitalisaatiossa piilevää mahdollisuutta ja potentieliaalia inkluusion yhtenä ulottuvuutena ja kuinka sitä voidaan hyödyntää kulttuurien sulautumis- sekä integraatioprosessissa valtaväestöön. Toisaalta on hyvä pohtia, mitä haasteita yhteiskunnan rakenteet itsessään asettavat kansalaisille digitalization yleistyessä, joista nostan sähköisen tunnistautumisen näkökulman tässä artikkelissa esiin. Maahanmuuttajalla tarkoitan tässä artikkelissa henkilöä, joka on syntynyt ulkomailla ja muuttanut Suomeen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Monisuomi 2022 -tutkimuksen mukaan (Kuusio H, Mäkipää L, Klemettilä K, Nykänen S, Kytö S, Lilja E 2023). Valtaosalla maahan muuttaneista on digital asiointiin tarvittavat välineet käytössään ja niiden käyttö on yleistynyt viiden vuoden aikana. Kuitenkin astatatteluaineistoon osallistuneilla oli itsearvioiden hyvinkin suuria omassa digitalessa osaamisessaan ja maahanmuuttajaryhmän sisällä olevien ryhmien välillä on suuria eroja osaamisessa. Erityisesti Lähi-idän, Afrikan ja Kaakkois-Aasian maista tulleilla naisilla oli erityisen suuria eroja verrattaessa muuhun maahanmuuttajaryhmään tai kantaväestöön. Myös ikäryhmittäin havaittiin suuria eroja digiosaamisen suhteen; nuorilla tarvittavat taidot löytyivät useammin kuin vanhemmilla ikäryhmillä mikä mukailee kantaväestön ikaryhmien tuloksia. (Kuusio H, année 2023, 3.)