Tämä blogi antaa sinulle tietoa laittomista maahanmuuttajista. Ensinnäkin esittelen teille, mikä todellisuudessa tarkoittaa olla asiakirjaton, myös laiton maahanmuuttaja, eikä valitettavasti yleisesti käytetty termi – laiton. Annan sinulle myös tietoa laittomista maahanmuuttajista Suomessa. Tässä blogissa esitellään myös reilun kaupan politiikkaa, jotta ne yhdistetään laajempaan, globaaliin ihmisoikeusteemaan. Kun olen antanut sinulle perustiedot ajatusten kulkua varten, kerron sinulle omia kokemuksiani aiheesta työpaikaltani.

Kuka on laiton siirtolainen, ja miksi häntä ei pitäisi kutsua laittomaksi? Professori Siegel (2021) kertoo, että laiton maahanmuuttaja on jossain vaiheessa muuttoliikettä syystä tai toisesta jättänyt noudattamatta muuttansa maan sääntöjä, määräyksiä ja lakeja. Säännöt, määräykset ja lait voivat vaikuttaa henkilön maahantuloon, oleskeluun siellä ja esimerkiksi Suomessa sekä oikeuteen tehdä työtä siellä.

Laiton ja laiton maahanmuutto tarkoittavat periaatteessa samaa asiaa. Meidän pitäisi pyrkiä käyttämään sanaa laiton laittoman sijaan, koska sana laiton viittaa itsessään siihen, että muuttajassa on jotain laitonta. Ihminen voi tehdä laittomia asioita (kuten ryöstää pankkia), mutta niiden olemassaolo ei voi olla laitonta. 

Sanalla laiton on välittömästi äärimmäisen negatiivinen konnotaatio, mikä lisää maahanmuuttajien jo mahdollisesti vastaanottaman vihan määrää. Sääntöjenvastaisuus maahanmuutossa tarkoittaa vain sitä, että hänellä on paperityössään ongelma, joka voidaan yleensä korjata. (Siegel 2021.) 

Maahanmuuttosääntöjenvastaisuus ei aina tarkoita sitä, että henkilö on tullut maahan väärillä teeskentelyillä. Se voi myös tarkoittaa, että heidän viisuminsa on vanhentunut, eikä hän ole poistunut maasta tai että hän työskentelee maassa, vaikka viisumi ei salli sitä. (Siegel 2021.)

Laittomat siirtolaiset Suomessa

Rask (2019) kertoo, että laittomat siirtolaiset ovat erityisen haavoittuvia. He elävät vaikeissa olosuhteissa, ja monet asiat stressaavat heitä ja heikentävät siten heidän mielenterveyttään.

Kaiken tämän lisäksi he uhkaavat joutua pois maasta, jossa he ovat. Tästä syystä laittomilla maahanmuuttajilla on suuria vaikeuksia luottaa viranomaisiin, mikä tekee heidän hakemisestaan avun vastaanottamisesta puhumattakaan lähes mahdottomaksi. (Rask 2019.)

Reilun kaupan politiikka Suomessa

Luulitko, että aion puhua Reilun kaupan tuotteista, joita voit ostaa paikallisesta ruokakaupasta? No, tällä kertaa en ole. 

Reilun kaupan politiikka ja määräykset tukevat hyvinvointia, edistävät kestävää kehitystä ja luovat työpaikkoja. Se ohjaa kauppaa tekemään pitkän aikavälin päätöksiä, jotka hyödyttävät ihmisoikeuksia ja ympäristön hyvinvointia. (Fingo 2017.)

Suomalaiset kansalaisjärjestöt (eli lyhenne kansalaisjärjestöstä, itsenäisesti toimivasta voittoa tavoittelemattomasta järjestöstä) ja ammattiliitot ovat tehneet yhdessä kymmenen askeleen ohjelman kohti reilumpaa kauppaa kestävällä tavalla.

Tässä on 10 vaihetta, joista he sopivat:

1. Ihmisoikeuksia ja ympäristönsuojelua koskevien sitoumusten asettaminen etusijalle
2. Demokraattiset ja avoimet neuvottelut ja päätöksentekoprosessit
3. Ekologisesti kestävän kehityksen ja ilmastonmuutoksen vastaisten toimien edistäminen
4. Ihmisoikeuksien turvaaminen ja ihmisarvoisen työn ja sosiaalisesti kestävän kehityksen edistäminen
5. Yritysvastuun edistäminen
6. Kestävän kehityksen poliittisen tilan turvaaminen
7. Yhdenvertainen oikeussuoja
8. Paikallisen tuotannon turvaaminen
9. Verotusoikeuden turvaaminen ja rahoitussääntelyn tiukentaminen
10. Kauppa on keino, ei päämäärä. (Fingo 2017.)