Onnistunut integraatioprosessi: Mikä merkitys median toiminnoilla on muuttoliikkeen ja pakenemisen kuvaamisessa?
Blogin kirjoittaja Bernadett S.
Muuttoliike ja pakolaiset ovat aiheita, joilla on valtava globaali merkitys. Vaikka syyt ovat erilaisia, kuten esimerkiksi taloudelliset syyt, sodat, ympäristöongelmat jne., halu parempaan elämään on yhteinen. Kun yhä useammat ihmiset pakenevat ja muuttavat, on entistä tärkeämpää löytää vastuullinen tapa käsitellä muuttoliikettä. Medialla on tässä tärkeä rooli. Se täyttää arvokkaita sosiaalisia tehtäviä sosialisaatiossa, mikä ratkaisevasti muokkaa yhteiskunnan normeja ja arvoja. Mediassa maahanmuuttoryhmät mainitaan nimenomaan tapauskohtaisesti ja usein ongelmalähtöisessä kontekstissa.
Mediaa kutsutaan neljänneksi asemaksi sen keskeisen poliittisen tehtävän vuoksi. Eri mediat toimivat sisältönsä kautta välillisenä kokemuksena ja myötävaikuttavat siten merkittävästi ennakkoluulojen, arvojen ja normien muodostumiseen. Näin ollen heillä on valtava vaikutusvalta pakenevien ja muuttavien ihmisten kanssa. Tällä työllä pyritään lisäämään tietoisuutta muuttoliikettä ja pakenemista koskevan mediasisällön tarkastelusta ja kyseenalaistamisesta.
Muuttoliikkeen ja lennon edustus tiedotusvälineissä
Muuttoliikkeen ja pakenemisen mediaesitys on kuuma aihe yhteiskunnallisissa ja poliittisissa keskusteluissa. Se on tunnepitoinen ja merkittävä politiikan ala, jolle ovat ominaisia eriävät mielipiteet. Medialla on keskeinen rooli mielipiteiden ja arvioiden muovaamisessa,
joilla on merkittävä vaikutus yhteiskuntaamme ja politiikkaamme.
Valitettavasti maahanmuuttajayhteiskunnan aiheessa mediaedustus tuskin hyödyntää rationaalista yhteisymmärrystä rakentavaa lähestymistapaa, vaan pikemminkin edistää ja kiinteyttää konflikteja julkisella alueella. He keskittyvät yhä enemmän symboleihin, kuten huiviin ja moskeijaan, sekä emotionaalisesti latautuviin integraatiokeskusteluihin, kuten terrorismiin ja pakolaiskriiseihin. Mitä tulee, nämä julkiset ja mediakuvaukset saavuttavat pysyvyyden ja lähes institutionalisoituvat. (Arslan, 2019, s. 172.)
Media ohjaa käsitystä muuttoliikkeestä. Monien muiden toimintojen lisäksi media palvelee integrointitoimintoa. Käytännössä havaitaan kuitenkin päinvastoin. Integraation sijaan ne edistävät konfliktilinjoja ja eriytymistä. Tieteellinen tutkimus paljastaa, että raportointi tietyistä maahanmuuttajaryhmistä, kuten muslimi-uskoisista tai pakolaisista, on yleensä erityistä ja aihelähtöistä, ja sitä hallitsee ongelmalähtöinen lähestymistapa.
Näistä negatiivisesti muotoiltuista symboleista ja luokitteluista pakeneminen on haastavaa, koska vaikutuksista kärsivillä siirtolaisryhmillä itsellään on vähän tilaa artikulaatiolle. Sen sijaan he kamppailevat jatkuvasti politiikkaan liittyvien väitteiden ja keskustelujen kanssa. Merkittävien osallistumisoikeuksien puute johtaa yhä enemmän poliittiseen ja median vallan epäsymmetriaan.
Tämä tarkoittaa, että yksilöillä ei ole samoja mahdollisuuksia toimia. Vaikuttavat yksilöt luokitellaan ominaisuuksien perusteella, joten ne erotetaan muusta yhteiskunnasta. Tämän vallan epäsymmetrian kautta pakolaiset ja siirtolaisryhmät kokevat homogenisoitumisen. Puhekielessä tätä kutsuttaisiin "stereotypioiksi" (Arslan, 2019, s. 173).
On tärkeää korostaa, että medialla on ratkaiseva rooli todellisuuden rakentamisessa. Mediatieto muokkaa merkittävästi ihmisten maailmankuvaa. Siksi tapa, jolla media esittää niiden sisältöä, on erittäin merkityksellistä.
Käytäntö osoittaa, että ulkomaalaisista ja pakolaisista raportoiminen tapahtuu tyypillisesti silloin, kun aiheet ovat mahdollisimman dramaattisia ja sensaatiomaisia. Näin ollen uutisointi on täynnä väkivaltaa, kaaosta, julmuutta ja epäjärjestystä. Tämän avulla media rakentaa todellisuutta, jossa siirtolaiset ja pakolaiset kuvataan "vaarallisina", "säälittävinä" tai "hyödymättöminä". Käsitteet, kuten "islamisaatio" tai "turvapaikanhakijoiden tulva", on kehitetty ja niitä käytetään. Nämä termit toistavat ja levittävät stereotypioita ja pelkoja (Arslan, 2019, s. 174).
Vaikutukset näkyvät sekä vastaanottavassa yhteiskunnassa, joka osoittaa kaunaa pakolaisia ja maahanmuuttajia kohtaan, että syrjäytymisen tunteita kokevassa siirtolaisväestössä. Koska median raportointi tästä aiheesta nähdään
välillisenä kokemuksena se muokkaa ja jäsentää vastaanottavan yhteiskunnan käsityksiä maahanmuuttajayhteiskunnasta. Väestö tuntee olevansa vahvistettu ennakkoluuloissaan, mikä vahvistaa ja muodostaa kognitiivisia stereotypioita. Tämän seurauksena syntyy syrjivää käytöstä.
Kuten aiemmin mainittiin, nämä negatiivisesti hallitsevat esitykset vaikuttavat voimakkaasti yhteiskunnan integraatioprosesseihin. Maahanmuuttajat nähdään "ongelmana". Sosioekonomiset kriisit muuttuvat siten etnisiksi. Tämä tarkoittaa, että kulttuuristumisen ja etnisoitumisen myötä yhteiskunnalliset ongelmat vääristyvät.
Media tulkitsee konfliktit usein uskonnollisiksi ja etnisiksi aiheiksi. Tämä puolueellinen lähestymistapa ei ainoastaan yksinkertaista hallitsevan väestöjärjestelmän asioita, vaan myös depolitisoi ne. Raportoinnin alkuperää korostamalla toimet ja tapahtumat yhdistetään kansallisuuteen.
Vähemmistöt syntyvät, etuoikeutetun enemmistön vahvistamia. Tämä ilmiö ei ainoastaan leimaa "ulkomaalaisia", vaan rakentaa "kansallisen identiteetin". Maahanmuuttajien negatiivinen luokittelu palvelee itsensä ja "yhteisönsä" korostamista. Näin edistetään ja vahvistetaan rasistisia suuntauksia. Medialla on keskeinen rooli älyllisessä, institutionaalisessa ja jokapäiväisessä rasismissa (Arslan, 2019, s. 174ff).
Johtopäätös ja henkilökohtainen mielipide
Lähiympäristössäni voin havaita median valtavan vaikutuksen muuttoliikettä koskeviin ennakkoluuloihin. Henkilökohtaisesti minua harmittaa kuulla ihmisten puhuvan kielteisesti muuttoliikkeestä, varsinkin kun se tulee henkilöiltä, joilla ei ole suoraa kokemusta tai yhteyttä tähän asiaan. He eivät ole tietoisia haasteista, joita ihmiset kohtaavat rakentaessaan uutta elämää vieraassa maassa. Minusta yksipuolinen raportointi on vaarallista ja edistää rasismia. Siksi uskon, että on erittäin tärkeää hyödyntää useita erilaisia tietolähteitä ja kyseenalaistaa sisältö kriittisesti.
Lähteet
Arslan, E. (Hrsg.), 2019. Symbolische Ordnung und Flüchtlingsbewegungen in der
Einwanderungsgesellschaft. Wiesbaden: Springer Fachmedien Wiesbaden.
Yhteistyökumppanit
