Johdanto

Käsittelen tässä artikkelissa maahanmuuttajien inkluusiota digitalisaatiokulmasta, sillä digitaalinen on ollut yhtenäinen kevään näkemys aihena rikosseuraamusalan opinnoissani ja toisaalta kulttuurien integraatio maanmuuttokysymyksen näkökulmasta kulloinkin mediassa ja viime aikoina aiheesta ajankohtainen aihealue. Kuitenkin digitalisaatio, maahanmuuton ja inkluusion näkökulma tuntui hiemanlta lähestymistavalta tähän ajankohtaiseen asiaan. Inkluusio käsitteenä mieltyy helposti suomalaisessa keskustelussa opetusmaailman haasteeksi eri taustoista tulleita maailmana pidettyyn koulumalliin ja pohjoismaiseen demokratiaan. Tuon artikkelissa ensiksi esille digitalisaatio ja inkluusion merkitys sekä mitä haasteita tulee maahanmuuttajat ja muista kulttuureista suomalaiseen yhteiskuntaan tulleet kohtaavat. Käsittelen muuttua positiivista esimerkkiä onnistuneista inkluusioprojekteista, jotka soveltuvat digitaaliseen yhteiskunnan kontekstiin. Artikkeli pyrii tuomaan esille digitalisaatiossa piilevää mahdollisuutta ja potentiaalista inkluusiota yhtenäisvuutena ja kuinka sitä voidaan käyttää kulttuurien sulautumisessa sekä integraatioprosessissa valtaväestöön. Toisaalta on hyvä pohtia, mitä haasteita yhteiskunnan rakenteet itsessään asettavat kansalaisille digitalisaation yleistyessä, nostan sähköisen tunnistautumisen näkökulman tässä artikkelissa esiin. Maahanmuutlla tarkoitan tässä artikkelissa, joka on syntynyt ulkomailla ja muuttanut Suomeen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Monisuomi 2022 -tutkimuksen mukaan (Kuusio H, Mäkipää L, Klemettilä K, Nykänen S, Kytö S, Lilja E 2023). Valtaosalla maahan muuttaneista on digitaaliseen asiointiin tarvittavat välineet käytössään ja niiden käyttö on yleistynyt viiden vuoden aikana. Kuitenkin haastatteluaineistoon osallistuneilla oli itsearvioiden hyvinkin suuria eroja omassa digitaalisessa osaamisessa ja maahanmuuttajaryhmän sisällä ryhmien välillä on suuria eroja osaamisessa. Erityisesti Lähi-idän, Afrikan ja Kaakkois-Aasian maista tulleilla naisilla oli suuria eroja verrattaessa maahanmuuttajaryhmään tai kantaväestöön. Myös ikäryhmittäin havaittiin suuria eroja digiosaamisen suhteen; nuorilla tarvittavat taidot löytyivät useammin kuin vanhemmilla ikäryhmillä mukailee kantaväestön ikäryhmien tuloksia. (Kuusio H, ym. 2023, 3.)