Ihmisoikeusuutisia Suomesta
Ihmiskaupan vastainen työ on yhteiskunnallisesti merkittävää, sillä ihmiskauppa on piilorikollisuutta ja sen paljastaminen hyödyttää laajasti yhteiskuntaa. Suomessa Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmässä on säännöllinen ja jatkuva koulutusohjelma sidosryhmille, kansalaisjärjestöille ja muille alan toimijoille, mikä on lisännyt aiheen tunnettuutta, edistänyt tapausten havaitsemista ja helpottanut uhrien tunnistamista. Tämä järjestö julkaisee myös vuosittain vuosikertomuksensa.
Vuoden 2023 vuosikertomuksen mukaan ihmiskaupan uhrien määrä Suomessa on valitettavasti edelleen korkea. Pakkotyö oli yleisin ihmiskaupan muoto. Asiakkaat olivat mm 35 kansallisuutta. Pakkotyön aloja olivat villituotteiden poimiminen (32%), marjatilat (24%), ravintolat (13%), siivous (11%), hyvinvointi (4%) ja kasvihuoneet (4%).
Vuoden 2023 lopussa NAS:ssa oli yhteensä 1 563 asiakasta, joista 1 287 oli tunnistettuja uhreja ja 276 heidän alaikäisiä lapsiaan. Kaikkien uhrien joukossa oli 19 lasta. Kaikista uhreista noin 60% oli naisia. Kaikista NAS-asiakkaista lähes puolet (48%) oli pakkotyön uhreja. 26% joutuivat seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi ja 20% olivat pakkoavioliiton uhreja.
Työperäinen hyväksikäyttö rikkoo Suomen työlainsäädäntö ja muut kansalliset lait, kuten rikoslaki. Lisäksi työvoiman hyväksikäyttöön liittyy aina talousrikollisuutta. Pakkotyön uhreilla ei ole tavanomaisia oikeuksia kieltäytyä annetuista tehtävistä uhri on haavoittuvassa asemassa.
”Työntekijöitä hyväksikäytettäessä tavoitteena on aina taloudellisen hyödyn saaminen. Se vääristää kilpailua antamalla perusteettoman edun niille yrityksille, jotka käyttävät hyväkseen haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä. Työvoiman hyväksikäytön torjunta sillä on merkittävä merkitys yhteiskunnallemme ja taloudellemme. Valtakunnallinen avustusjärjestelmä edistää rikosten ehkäisyä ja auttaa rikosten uhreja”, kertoo apulaisjohtaja Katri Lyijynen Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmästä. Hän jatkaa: ”Työnantajan ja työntekijän välillä voi olla velkasuhde, väkivallalla uhkailu, karkottaminen tai irtisanominen viranomaisille. Myös uhrin henkilökohtaista vapautta voidaan rajoittaa. Usein heitä on johdettu harhaan työolojen suhteen. Palkka ei usein ole asianmukainen tai oikein maksettu."
Erasmus+ -projekti JeS (Joint eStories: Journeys from Fear ton Fair), jonka kuusi yliopisto- ja kansalaisjärjestökumppania Suomesta, Sloveniasta, Italiasta, Espanjasta ja Belgiasta työskentelee aktiivisesti lisätäkseen tietoisuutta ihmisoikeuskysymyksistä eurooppalaisessa korkeakoulutuksessa ja kansalaisjärjestössä. Toiminnot.
Löydät lisätietoja tässä.


