Uhriksi joutuminen ja ihmiskauppa: piilotettu todellisuus
Blogin kirjoittaja Julia GDV
Johdanto
YK:n mukaan ihmiskauppa on asekaupan ja huumekaupan jälkeen kolmanneksi tuottoisin laiton liiketoiminta maailmanlaajuisesti.
EU:ssa rekisteröitiin vuosina 2017–2018 yhteensä 26 268 ihmiskaupan uhria, yli puolet (60%) oli seksuaaliseen hyväksikäyttöön tarkoitetun ihmiskaupan uhreja ja 15 prosenttia työvoiman hyväksikäytön uhreja ja lähes kolme neljäsosaa (72%) kaikista rekisteröidyistä uhreista naiset.
Tässä blogissa opimme uhriksi joutumisen ja ihmiskaupan peruskäsitteitä valaistaen monimutkaisia ja seurauksia.
Uhriutuminen ja ihmiskauppa – peruskäsitteet
Ihmiskaupalla tarkoitetaan ihmisoikeuksia ja ihmiskauppaa koskevien periaatteiden ja ohjeiden mukaan henkilöiden värväämistä, kuljettamista, siirtämistä, säilyttämistä tai vastaanottamista voiman tai muun pakkokeinon, sieppauksen, petoksen, uhkailun tai käytön avulla, petoksesta, vallan väärinkäytöstä tai haavoittuvan aseman väärinkäytöstä tai maksujen tai etujen antamisesta tai vastaanottamisesta toisen henkilön määräysvallassa olevan henkilön suostumuksen saamiseksi hyväksikäyttöä varten. Riistoon tulee sisältyä vähintään toisten prostituution tai muun seksuaalisen hyväksikäytön muodot, pakkotyö tai palvelut, orjuus tai orjuutta vastaavat käytännöt, orjuus tai ihmiselinten poistaminen.
Siksi voimme nähdä, että ihmiskaupalla on kolme elementtiä:
1. Toimenpiteet: henkilön rekrytointi, kuljetus, siirto, säilyttäminen tai vastaanottaminen.
2. Uhrin tai muun pakkokeinon, sieppauksen, petoksen, petoksen, vallan väärinkäytön tai uhrin haavoittuvuuden uhkaaminen tai käyttö tai maksujen tai etujen antaminen tai vastaanottaminen suostumuksen saamiseksi henkilöstä, jolla on valta uhrin suhteen.
3. Riistotarkoituksessa (seksuaalinen, orjuus, elinten poistaminen…).
On tärkeää tietää, että kun uhri on alaikäinen, hänet luokiteltaisiin ihmiskaupan uhriksi vain teolla ja tarkoituksella (ilman mainittuja keinoja).
Uhrin tyypit
Voimme löytää erilaisia uhriksi joutumisen tyyppejä YK:n pöytäkirjasta, jonka määrittelemme erilaisia riistotyyppejä, kuten Seksuaalinen hyväksikäyttö: tapahtuu pakkoprostituution, lapsiprostituution, seksiturismin, pakkopornografian ja lapsipornografian kautta. Orjuus, kun henkilö alistetaan toiselle henkilölle, ikään kuin hän olisi hänen "omaisuutensa". Orjuus, kun henkilö pakotetaan tarjoamaan tiettyjä palveluita ja asumaan häntä hyväksikäyttäjän omaisuudessa. Muita hyväksikäytön muotoja ovat esimerkiksi laittomat adoptiot, aseellisten toimijoiden harjoittama lasten hyväksikäyttö, elinryöstö, orja-avioliitot ja pakkotyö.
Ongelman kokonaismitat
Tilastot
Euroopan komission tietojen mukaan ihmiskaupan uhria rekisteröitiin 26 268 vuosina 2017–2018, 12 514 vuonna 2017 ja 13 754 vuonna 2018. Tänä aikana viisi EU:n jäsenvaltiota, joissa oli eniten rekisteröityjä uhreja, olivat Yhdistynyt kuningaskunta (12 123). ), Ranskassa (2 846), Italiassa (1988), Alankomaissa (1 624) ja Saksassa (1 380).
Lait ja käytännöt
Ihmiskauppa vaikuttaa suoraan ihmisoikeuksiin. Valtiot ovat ratkaisevan tärkeitä ihmiskaupan uhrien tunnistamisessa, suojelemisessa ja tukemisessa. Tästä syystä on luotu lakeja ja politiikkaa yksilöiden oikeuksien kitkemiseksi ja turvaamiseksi tulevaisuudessa. Yleiskokous hyväksyi vuonna 2010 ihmiskaupan torjuntaa koskevan globaalin toimintasuunnitelman, jonka tavoitteena on ehkäistä ihmiskauppaa, edistää tutkimusta ja uhrien ehkäisyä.
Yhdistyneiden kansakuntien ihmiskaupan uhreille tarkoitettu vapaaehtoisrahasto on myös perustettu antamaan uhreille humanitaarista, oikeudellista ja taloudellista apua.
Lisäksi eri kansainvälisten tahojen, kuten UNODC:n, IOM:n, UNICEFin, UNHCR:n tai Etyjin, julkaisemia käytäntöjä, käsikirjoja ja ohjeita. Huolimatta edistymisestä lainsäädäntö- ja lainsäädäntötasolla, periaatteissa ja suuntaviivoissa todetaan, että työtä on vielä tehtävänä, koska erityistä lainsäädäntöä ei ole ja se on ongelma.
On erittäin tärkeää suorittaa jatkuva kansallisten ja kansainvälisten politiikkojen arviointi, jotta voidaan määrittää niiden noudattaminen ja se, vastaavatko ne odotettuja tuloksia. sen määrittämiseksi, ovatko ne hyödyllisiä ja tehokkaita.
Johtopäätös
Yhteenvetona voidaan todeta, että ihmiskauppa on erittäin vakava ongelma, ja kuten toimitetut tiedot osoittavat, se on koskenut aiemmin ja vaikuttaa myös nykyään tuhansiin ihmisiin joka vuosi. Tästä syystä on tarpeen säätää lakeja uhrien suojelemiseksi ja sen toistumisen estämiseksi. Oikeudellisten toimenpiteiden täytäntöönpanoon on kuitenkin liitettävä valistus- ja tietoisuutta lisääviä toimia, jotta ongelmaan voidaan puuttua sen ytimessä. Tämä on ainoa tapa torjua tehokkaasti ihmiskauppaa.
Viitteet
1. Muuttoliikkeen ja sisäasioiden pääosasto (Euroopan komissio). (1970, 1. tammikuuta). Tietojen kerääminen ihmiskaupasta EU:ssa. EU:n julkaisutoimisto.
https://op.europa.eu/en/publicationdetail/-/publication/5b93c49f-12a0-11eb-9a54-01aa75ed71a1
2. La trata de personas conceptos Y definiciones. Red Colombiana de Periodistas con Visión de Género. (nd).
https://www.redperiodistasgenero.org/la-trata-de-personas-conceptos-y-definiciones/
3. Suositellut ihmisoikeuksia ja ihmisoikeuksia koskevat periaatteet ja suuntaviivat – OHCHR.(nd).https://www.ohchr.org/en/publications/reference-publications/recommended-principles-and-guidelines-human-rights-and -ihminen-0
