Onnistunut integraatioprosessi

Blogin kirjoittaja Lucas S.

Johdanto

Muuttoliike on ja on ollut kiistanalainen poliittisen keskustelun aihe Alankomaissa viime vuosina. Tilastokeskuksen (Centraal Bureau voor de Statistiek, 2023) mukaan 30.10.2023 väkiluku on lähes 18 miljoonaa ihmistä (17,93), joten väestötiheys neliökilometriä kohti saavuttaa hämmästyttävän määrän 529 ihmistä neliötä kohti. kilometri (Vzinfo.nl & CBS-StatLine, 2023), ja joillakin kaupunkialueilla on yli 2000 asukasta neliökilometriä kohden.

Nykyisen ennusteen mukaan Hollannin väkiluku jatkaa kasvuaan 20,7 miljoonaan asukkaaseen vuoteen 2070 mennessä. Hollannin väkiluku kasvaa lähinnä maahanmuuton ja eliniän pitenemisen vuoksi (Centraal Bureau voor de Statistiek, 2023). Muuttoliikkeellä on siis ja tulee olemaan tärkeä rooli hollantilaisessa yhteiskunnassa. Muuttoliike saa paljon uutisia Hollannin mediassa. 

Arvioidakseni maahanmuuton vaikutusta omaan opiskelualaani (sairaanhoito) ja tulevaan työvoimaan maassani, tein tutkimusta hollantilaista maahanmuutosta. Seuraavissa kappaleissa esitellään havaintojani.

Tilastot

Viisi yleisintä maata, joista maahanmuuttajat saapuvat Alankomaihin, ovat Turkki, Marokko, Suriname, Hollannin Karibia ja Indonesia. Kaikista 15–75-vuotiaista työssäkäyvistä hollantitaustaisista vain 2,7 prosenttia oli työttömiä. Tämä on vähemmän kuin länsimaalaistaustaisten keskuudessa (4,0 prosenttia). Ei-länsilaistaustaisten työttömyysaste (6,0 prosenttia) on korkein Alankomaissa (Centraal Bureau voor de Statistiek, 2021).

Motiivit

Ihmisillä on erilaisia syitä ja motiiveja tulla asumaan Alankomaihin. Esimerkiksi työperäiset maahanmuuttajat tulevat Alankomaihin töihin ja opiskelusiirtolaiset suorittavat koulutusta Alankomaissa. EU-lain mukaan kaikki EU/EFTA-kansalaiset voivat työskennellä EU-maassa ilman työlupaa (Centraal Bureau voor de Statistiek, 2023a). 

Syyt Alankomaihin muuttamiseen voivat vaihdella sen mukaan, mistä siirtolainen tulee. Vuonna 2021 työ oli yleisin syy maahanmuuttoon 38 860 EU/EFTA-maahanmuuttajalle. 29 350:lle perhe oli muuttoliikkeen syy. 21 125 EU:n ja EFTA:n kansalaiselle opiskelu oli syy lähteä Alankomaihin. 28 240 EU/EFTA-kansalaisen osalta ei tiedetä, miksi he muuttivat Alankomaihin. Muiden kuin EU/EFTA-maiden kansalaisista perhe oli yleisin muuttoliikkeen syy 29 615 henkilölle. Turvapaikka (21 505 henkilöä) ja opiskelu (18 465 henkilöä) olivat myös tärkeitä syitä EU:n/EFTAn ulkopuolisille ihmisille muuttaa Alankomaihin (Centraal Bureau voor de Statistiek, 2023a). Muiden kuin EU:n/EFTA-maiden kansalaisille perhe, turvapaikka ja opinnot olivat yleisin syy muuttaa, kun taas työ ja perhe olivat yleisin syy muuttaa EU/EFTA-kansalaisille.

Joten nyt kysymys on siitä, kuinka hollantilainen yhteiskunta voi hyödyntää näitä maahanmuuttajia optimaalisesti heidän toiveensa huomioon ottaen.

Terveydenhuoltoon liittyvä maahanmuutto

Hollannissa on meneillään terveydenhuoltokriisi. Ikääntyvän väestön lisääntyessä terveydenhuollon kysyntä kasvaa nopeammin kuin talous ja työvoima pysyy perässä. Ja terveydenhuollon henkilöstöstä on ollut pulaa useiden vuosien ajan. 

Hollannin hallitus haluaa lisätä terveydenhuollon työntekijöiden määrää lyhyessä ajassa pysyäkseen hoidon kysynnän tasalla (Ministeria van Volksgezondheid, Welzijn en Sport, 2022). Jotta Alankomaiden hallitus voisi toteuttaa tämän tavoitteen, hallitus on tehnyt tutkimusta siitä, kuinka Alankomaiden terveydenhuoltojärjestelmä voidaan turvata tulevaisuuteen. Heidän havainnot ja neuvonsa on julkaistu verkossa (Ministeria van Algemene Zaken, 2022).

Alankomaiden terveydenhuoltojärjestelmän tulevaisuudenkestävyyden kolme poimintaa ovat: taloudellinen kestävyys, sosiaalinen kestävyys ja henkilöstön kestävyys. Taloudellinen kestävyys keskittyy Alankomaiden hallituksen terveydenhuoltoalalla maksamiin kuluihin. Väestötilanne ja teknologinen kehitys huomioon ottaen terveydenhuoltomenojen odotetaan kasvavan tulevaisuudessa talouskasvua nopeammin. 

Näin ennustaa Alankomaiden hallitus (RIVM) alustavassa tutkimuksessaan. Terveydenhuollon menojen ennustetaan kasvavan keskimäärin 2,8 prosenttia vuodessa vuoteen 2060 asti, kun koko talouden volyymikasvu on 1-1,5 prosenttia. Tämä johtuu pääasiassa Alankomaiden terveydenhuoltosektorin tuottavuuden pysähtymisestä. 

Alankomaiden hallituksen mukaan (ministerie van Algemene Zaken, 2022) on olemassa vain kolme ratkaisua näiden kasvavien menojen tukemiseen:

– (1) hallituksen muiden julkisten menojen osuuden vähentäminen
– (2) kollektiivisen verotaakan lisääminen
– (3) valtionvelan kasvattaminen

TAZ-ohjelma keskittyy henkilöstön kestävyyteen. "TAZ" on aloitettu vuonna 2022. "TAZ" on lyhenne sanoista "Toekomstbestendige Arbeidsmarkt Zorg & welzijn", joka tarkoittaa "tulevaisuuden varmaa työmarkkinoiden terveydenhuoltoa ja hyvinvointia". Hollannin terveydenhuoltojärjestelmässä työskentelevien osuus on noussut 1970-luvun alusta lähtien 7:stä yli 15 prosenttiin.

 Tällä hetkellä noin joka seitsemäs Hollannin työvoiman työntekijä työskentelee terveydenhuoltoalalla. Noin neljänkymmenen vuoden kuluttua tämän pitäisi olla joka kolmas työntekijä, jotta se pystyisi vastaamaan terveydenhuollon tarpeisiin. Siksi on välttämätöntä, että terveydenhuollon alalla työskentelevät ihmiset pysyvät terveydenhuollon työntekijöinä. Henkilöstön kestävyys keskittyy tähän kohtaan (Ministerie van Algemene Zaken, 2022).

Terveydenhuollon työntekijöiden pitämiseksi Hollannin terveydenhuoltojärjestelmässä on ehdotettu joitain muutoksia terveydenhuoltoalan työntekijöihin. Näitä ovat esimerkiksi se, että työntekijät ovat jo koulutuksen aikana mukana terveydenhuollon innovaatioissa, että siellä on hyvä harjoitteluopastus ja houkutteleva (oppimis)työohjelma, jonka avulla he voivat tehdä sitä, mihin heidät on koulutettu, he saavat mahdollisuuden kehittyä edelleen, jotta he viettävät vähemmän aikaa siihen hallinnollisiin rasitteisiin, että heillä on pääsy uusiin työmenetelmiin ja teknologiaan työtyytyväisyyden lisäämiseksi ja että heillä on sananvaltaa siihen, miten työ tehdään. Kaikki tämä osaltaan varmistaa, että terveydenhuolto- ja hyvinvointiala on ja pysyy hyvänä sektorina työskennellä.

Sosiaalinen kestävyys keskittyy Hollannin väestön näkemyksiin terveydenhuoltojärjestelmästä ja siitä, kuinka paljon he ovat valmiita maksamaan terveydenhoidostaan. Hollannissa vakuutus on pakollinen. Jos vakuutusten hinnat nousevat, ihmiset joutuvat maksamaan maksut ja ovat tyytymättömiä. Sosiaalinen kestävyys on yleinen mielipide terveydenhuollosta (esim. saatavuus ja laatu) ja taloudellisesta tuesta, jota Hollannin väestö voi (ja haluaa) antaa terveydenhuoltojärjestelmälleen.

Henkilökohtaisia ajatuksia

Voiko maahanmuutto edistää taloudellista, sosiaalista ja henkilöstön kestävyyttä? Tutkitaan yhdessä vaihtoehtoja. Ensinnäkin, kuten kohdassa ”Terveydenhuoltoon liittyvä maahanmuutto” mainittiin, on tärkeää ylläpitää henkilöstön kestävyyttä pitämällä henkilöstö työssä terveydenhuoltoalalla ja houkuttelemalla uusia terveydenhuoltoalan työntekijöitä. 

Miksi siirtolaisten on niin vaikeaa löytää työtä terveydenhuoltoalalta, koska terveydenhuollon työvoimasta puuttuu arviolta 130 000 työntekijää vuoteen 2023 mennessä? Tämä johtuu usein prosesseista, joihin maahanmuuttajien on osallistuttava. Esimerkiksi turvapaikkahakemustaan odottavat maahanmuuttajat eivät pääse nopeasti töihin, eikä heitä ohjata riittävästi sopivaan työhön tai terveydenhuollon työhön sopivaan koulutukseen.

Ulkomailla lääkäreinä tai sairaanhoitajina työskennelleet ihmiset joutuvat usein käymään läpi monimutkaisen ja kalliin prosessin Alankomaissa. Euroopan talousalueen (ETA) ulkopuolella koulutettujen lääkäreiden osalta tämä prosessi kestää vähintään neljä vuotta. Lisäksi terveydenhuollossa työskentelevien maahanmuuttajien on työelämässä totuttava työpaikan kulttuuriin.

Hoidon laadun, tiimihengen ja terveydenhuollon työntekijöiden tehokkuuden kannalta on tärkeää, että käytössä on järjestelmät, jotka tarkistavat siirtolaisten terveydenhuoltoalan työntekijöiden pätevyyden ja taidot ennen kuin he tulevat Hollannin terveydenhuoltoalan työvoimaan. Hoidon laadun, tiimihengen tai terveydenhuollon työntekijöiden tuottavuuden vaarantaminen palkkaamalla kouluttamattomia, integroitumattomia ja kouluttamattomia siirtolaisia terveydenhuoltotyöntekijöitä johtaisi Alankomaiden terveydenhuoltojärjestelmän heikkenemiseen.

Saattaa kuitenkin olla, että siirtomaalaiset terveydenhuoltotyöntekijät voisivat aloittaa työskentelyn Hollannin terveydenhuollossa nopeammin ja vähemmällä hallinnolla. Suosittelen Alankomaiden hallitukselle tutkimusta prosessin virtaviivaistamiseksi maahanmuuttajille, jotka haluavat työskennellä Hollannin terveydenhuoltoalalla. Tarkista esimerkiksi, voiko hallitus nopeuttaa ja yksinkertaistaa ulkomaisten tutkintotodistusten tunnustamisprosessia. Saattaa olla muita maita (kuten Amerikka, Kanada, Australia ja Uusi-Seelanti), joissa hoidon laatu saattaa olla verrattavissa Hollannin hoidon laatuun. Lisäksi, koska näitä pidetään länsimaina, osa niiden terveydenhuoltopolitiikasta ja protokollista perustuu länsimaisiin tutkimuslaitoksiin. Puhumattakaan siitä, että länsimainen kulttuuri on yleisin
Alankomaissa, siksi länsimaisen kulttuurin omaavien ei-eurooppalaisten maahanmuuttajien kulttuurishokki saattaa olla vähemmän äärimmäinen kuin ei-länsimaisten maahanmuuttajien.

Toiseksi, entä jos terveydenhuollon tuottavuutta voidaan lisätä? Terveydenhuollon henkilöstön tuottavuutta lisäämällä voidaan vähentää ihmisten työskentelyä terveydenhuoltoalalla ja turhat menot voidaan ehkäistä. Maahanmuuttajat voivat jakaa ideoita ja teknologia saattaa lisätä tuottavuutta. 

Siksi korkeasti koulutetut terveydenhuollon maahanmuuttajat, jotka voivat työskennellä Alankomaiden terveydenhuoltoalalla tai osallistua siihen, voisivat olla osa rahoituksen kestävyyttä. Siksi on tärkeää erottaa "korkean koulutuksen omaava" ja "vähän koulutettu" maahanmuutto. Jotkut korkeasti koulutetut maahanmuuttajat saattavat saada enemmän etusijaa kuin toiset pitääkseen Hollannin terveydenhuoltojärjestelmän toiminnassa. Koska jotkut maahanmuuttajat saavat jo nyt enemmän etuja kuin toiset, arvioni mukaan tämän pitäisi olla laillisesti mahdollista.

Hyvä opastus maahanmuuttajille on avain paitsi heidän saamisessa töihin terveydenhuoltoalalle, myös hyvään integroitumiseen ja yhteiskuntaan osallistumiseen. Asianmukaista taloudellista, kielellistä, kulttuurista ja psykologista apua tulisi tarjota, jotta ihmiset tuntevat olonsa turvalliseksi ja kotoisaksi. Olen vakuuttunut siitä, että lähimmäisen auttaminen on meille kaikille yhteinen moraalinen velvollisuus.


Lähteet

Centraal Bureau voor de Statistiek. (2023, 30. lokakuuta). Bevolkingsteller. Centraal Bureau Voor De Statistiek. https://www.cbs.nl/nl-nl/visualisaties/dashboard-bevolking/bevolkingsteller/

Centraal Bureau voor de Statistiek. (2023a, 3. tammikuuta). Hoeveel immigranten komen naar Nederland? Centraal Bureau Voor De Statistiek. https://www.cbs.nl/nl-nl/dossier/dossier-asiel-migratie-en-integratie/hoeveel-immigranten-komen-naar-nederland

Centraal Bureau voor de Statistiek. (2021). Werkloosheid naar migratieachtergrond. Centraal Bureau Voor De Statistiek. https://www.cbs.nl/nl-nl/visualisaties/dashboard%20arbeidsmarkt/werklozen/werkloosheid-naar-migratieachtergrond

Hoorntje, R. (2023, 4. heinäkuuta). Meer immigratie dan ooit: wie komen er naar Nederland? NOS. https://nos.nl/artikel/2481473-meer-immigratie-dan-ooit-wie-komen-er-naar-nederland

Ministeri van Algemene Zaken. (2022, 22. kesäkuuta). Kiezen voor houdbare zorg. Mensen, middelen en maatschappelijk draagvlak. Rapport | WRR.
https://www.wrr.nl/publicaties/rapporten/2021/09/15/kiezen-voor-houdbare-zorg


Ministerie van Volksgezondheid, Welzijn en Sport. (2022, 20. lokakuuta). Ohjelma
Toekomstbestendige Arbeidsmarkt Zorg en Welzijn. Rapport | Rijksoverheid.nl. https://www.rijksoverheid.nl/documenten/publicaties/2022/09/30/programmatoekomstbestendigearbeidsmarktzorgwelzijn

Niewold, M. (2023, 28. lokakuuta). Van asielstop tot spreiding: dit willen partijen met migratie. RTL-uutuudet.  https://www.rtlnieuws.nl/nieuws/politiek/artikel/5414701/van-asielstop-tot-spreiding-dit-willen-politieke-partijen-met

Vzinfo.nl ja CBS-StatLine. (2023, 9. lokakuuta). Bevolking | Regionaal. www.vzinfo.nl. https://www.vzinfo.nl/bevolking/regionaal

Yhteistyökumppanit

Jätä kommentti

fi
Vieritä ylös