Johdanto

Käsitelen tässä artikkelissa maahanmuuttajien inkluusiota digitalisaation näkökulmasta, sillä digitalisaatio on ollut yhtenä kevään teemana rikosseuraamusalan opinnoissani ja toisaalta kulttuurien integraatio maahanmuuttokysymyksineen on jatkuvasti esillä mediassa ja viime vuosina er ityisen ajankohtainen aihealue. Digitalización de Kuitenkin, maahanmuuton ja inkluusion näkökulma tuntui minulle hieman erilaiselta lähestymistavalta tähän ajankohtaiseen asiaan. Inkluusio käsitteenä mieltyy helposti pelkästään suomalaisessa keskustelussa opetusmaailman haasteeksi sulauttaa eri taustoista tulleita maailman parhaana pidettyyn koulumalliin ja pohjoismaiseen demokratiaan. Tuon artikkelissa ensiksi esille digitalisation ja inkluusion merkitystä sekä mitä mitä haasteita erityisesti maahanmuuttajat ja muista kulttuureista suomalaiseen yhteiskuntaan tulleet kohtaavat yleisesti. Käsittelen muutamaa positiivista esimerkkiä onnistuneista inkluusioprojekteista, jotka soveltuvat digitaaliseen yhteiskunnan kontekstiin. Artikkeli pyrkii tuomaan esille digitalisaatiossa piilevää mahdollisuutta ja potentiaalia inkluusion yhtenä ulottuvuutena ja kuinka sitä voidaan hyödyntää kulttuurien sulautumis-sekä integraatioprosessissa vaaltaväestöön. Toisaalta on hyvä pohtia, mitä haasteita yhteiskunnan rakenteet itsessään asettavat kansalaisille digitalisaation yleistyessä, joista nostan sähköisen tunnistautumisen näkökulman tässä artikkelissa esiin. Maahanmuuttajalla tarkoitan tässä artikkelissa henkilöä, joka on syntynyt ulkomailla ja muuttanut Suomeen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Monisuomi 2022 -tutkimuksen mukaan (Kuusio H, Mäkipää L, Klemettilä K, Nykänen S, Kytö S, Lilja E 2023). Valtaosalla maahan muuttaneista on digitaaliseen asiointiin tarvittavat välineet käytössään ja niiden käyttö on yleistynyt viiden vuoden aikana. Kuitenkin haastatteluaineistoon osallistuneilla oli itsearvioiden hyvinkin suuria eroja omassa digitaalisessa osaamisessaan ja maahanmuuttajaryhmän sisällä olevien ryhmien välillä on suuria eroja osaamisessa. Erityisesti Lähi-idän, Afrikan ja Kaakkois-Aasian maista tulleilla naisilla oli erityisen suuria eroja verrattaessa muuhun maahanmuuttajaryhmään tai kantaväestöön. Myös ikäryhmittäin havaittiin suuria eroja digiosaamisen suhteen; nuorilla tarvittavat taidot löytyivät useammin kuin vanhemmilla ikäryhmillä mikä mukailee kantaväestön ikäryhmien tuloksia. (Kuusio H, año 2023, 3.)